Tässä ollaan oltu jo aivan häkellyttävän pitkään terveinä. Uskomatonta. Poika kasvaa hurjaa vauhtia ja on pian jo 8kk. P onkin aivan valloittava lapsi, mutta yöt ovat edelleen todella hankalia. Toteutimme noin kuukausi takaperin lempeän unikoulun, joka helpotti yöllisiä heräilyjä jonkin verran. Pääsimme jopa niin ihanteelliseen tilanteeseen, että herätyksiä oli vain yksi yössä. En edes yritä päästä yösyötöistä kokonaan. Kerran on ihan ok. Nyt poika kuitenkin heräilee 3-4 kertaa yössä kierimään ja pyörimään sängyssään. Vaikuttaa, että hän on unessa ja kitinä nousee helposti kunnon huudoksi kroppa kaarelle viritettynä. Tuntuu, että P hermostuu vain lisää, jos yritän tarjota tuttia. Kierrokset nousevat myös, jos otan pojan syliin rauhoittumaan. Tuntuu, ettei mikään auta - paitsi se maito. Nyt ollaankin taas valuttu siihen, että maitoa annettaan pari kolmekin kertaa yössä. Huoh...
Olen miettinyt sitä, miksi toisten lapset nukkuvat hyvin kellon ympäri, ja toisten heräilevät jatkuvasti. Onko se geeneissä vai perheen rytmissä? Meidän molemmat lapset ovat olleet alle vuoden ikäisinä huonoja nukkuja.
Nyt nelivuotias esikoinen nukkuu todella hyvin. Molempien heräily vauvaiässä oli myös hyvin samanlaista. Heäiltiin unen keskeltä sekoilemaan, konttaamaan ja touhuamaan. Piti laittaa valot päälle, että pieni herää unestaan. Molemmat tarvitsi yömaitoa myös yli puolivuotiaana. Niin, minun mielestä tarvitsi, vaikka neuvolassa oltiin eri mieltä.
Mutta mitä sitten, jos kotiunikoulu ei ota toimiakseen, tai sen toteuttaminen on vähintäänkin haastavaa pienessä asunnossa, kun esikoinenkin herää huutoon? Olen yrittänyt ottaa selvää laitosunikouluista. Tiedon hankkiminen on hankalaa, ja se on sekavaa. Periaatteessa ensi-ja turvakoideissa on valmius ottaa perheitä unikoulutettavaksi, mutta se tarkoittaa, että on ryhdyttävä lastensuojelun asiakkaaksi. Lastensuojelu sanalla on niin stigmatisoiva kaiku, etten ehdoin tahdoin haluaisi olla sen kanssa tekemisissä. On muuten hassua, että Suomessa pitää olla lastensuojelun asiakas tällaisessa asiassa. Sanalla on vanhastaan niin ikävä kaiku, että voisi madaltaa perheiden kynnystä hakea apua, jos nimi olisi vaikka perhetuki.
Myös HUS:lla on sairaalaunikoulu, jonne kai pitäisi saada lähete neuvolasta. Miten helppoa se sitten on? Nettikeskustelujen mukaan jonot pitkät ja lähetettä lähes mahdotonta saada. Vielä ei ainakaan ole yksityisiä unikouluja tarjolla. Niille olisi hyvät markkinat, ainakin mikäli keskustelupalstoja on uskominen. Siellä kun joka toinen tuntuu tuskailevan huonosti nukkuvan vauvan kanssa.
maanantai 18. maaliskuuta 2013
maanantai 4. maaliskuuta 2013
Homeopatia yleistymässä Ranskassa
Esikoisen päiväkodin vanhempainiltaan oli buukattu homeopaatti kertomaan homeopaattisesta lääkinnästä. Olin mielenkiinnolla menossa kuuntelemaan aiheesta, mutta kas, epähuomiossa olin kirjannut kalenteriini väärän päivän. Harmitus.
Puhuimme sattumoisin homeopatiasta hyvän ystäväni kanssa myös pari viikkoa sitten. Ystäväni lapsi oli saanut ison avun tavalliseen hengitystieinfektioon homeopaattisesta lääkkeestä. Lääkettä oli suositellut äidille "kovan lääketieteen" lääkäri ja nimenomaan ensimmäisenä vaihtoehtona. Tämä tapahtui Ranskassa, missä perhe asuu nyt isän työkomennuksen vuoksi. Ystäväni kertoi, että homeopaattinen lääkintä on yleistynyt maassa kovaa vauhtia.
Oma suhtautumiseni homeopatiaan on ristiriitainen. Olen käynyt Steiner-koulun alusta loppuun. Siellä oli mahdollisuus tavata homeopaattia tavallisen kouluterkkarin rinnalla. Kerran tapasinkin lääkäriä äitini kanssa ja sain migreeniini tippoja, joita en kuitenkaan suostunut syömään, koska ne maistuivat niin pahalta. Eräs luokkatoverini oli saanut öillisiin painajaisiin kiven yöpöydälle...
Lapsieni lääkitsemisessä olen halunnut pelata niin sanotusti varman päälle ja luotan mieluiten tarkkaan tutkimustietoon. Olen itseasiassa aika kiinnostunut lääkkeiden vaikuttavista aineista ja siitä miten ne elimistössä toimivat. Huolestuttavaa on kuitenkin se, millä tahdilla lääkärit määräävät vähän jokaiseen infektioon antibiotteja. Esimerkiksi lasten korvatulehduksista tiedetään, että antibioottikuuri vain lyhentää tautia muutamalla päivällä. Yleensä korvatulehdus siis parantuisi lapsella ilman antibioottejakin. Maailmalta kantautuu myös huolestuttavia tietoja siitä, miten runsas antibioottien käyttö on jo saanut aikaan antibioottiresistenttejä superbakteerikantoja.
...
Perinteiseen lääketieteeseen on helpompi luottaa, koska siitä on saatavilla kattavammin tutkimustietoa. Ja kun kyseessä ovat omat lapset, niille haluaa luonnollisesti vain kaikkein parasta, tutkituinta ja turvallisinta.
On myös hyvin tavallista, että kovan lääketieteen edustajat eivät edes suostu keskustelemaan homeopatiasta, sillä moni pitää sitä täytenä huuhaana. Homeopatian mukaan tauteja tulisi hoitaa antamalla potilaalle pieniä määriä sellaista ainetta, joka suurina määrinä tuottaa tautia muistuttavia oireita. Homeopatia on harjoittajiensa mukaan vitalistinen hoitomuoto, jossa homeopaattisten lääkkeiden ajatellaan aktivoivan kehon omaa paranemisprosessia ja vahvistavan immuunijärjestelmää.
Homeopaattisesta hoidosta on saatu kuitenkin myös erittäin hyviä hoitotuloksia muun muassa allergioiden ja migreenin hoidossa. Sellaisia tuloksia, joita kova lääketiedekin suostuu hyväksymään.
Innokkaimpia homeopaattisten lääkkeiden arvostelijoita ovat usein isojen lääkefirmojen edustajat, sillä ne luonnollisesti pelkäävät homeopatian syövän heidän omia markkinoitaan.
Uskon, että homeopatiaa kannattaisi hyödyntää yhdessä kovan lääketieteen kanssa. Homeopaatti hoitaa ihmistä paljon kokonaisvaltaisemmin, kuin oireiden lievittämiseen keskittyvä normi lääketiede. Tervehtisin ilolla kokeilua, jossa terveyskeskuksista voisi saada myös homeopaatille aikoja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)